Nyt jo koukussa tähän. Ensimmäisen päivän aikana kirjoitan varmaan sata kertaa ja sit tää unohtuu. Vähän niinku mun laihutuskuurit. Ekana päivänä tehään kaikki maholliset temput, tokana päivänä on jo eka lepopäivä ja kolmantena mietitään et "mikä laihis?". Semmosta se mun elämä on. Ostin muuten kuntopyörän:). Oon polkenu ihan perkeleesti ja ukon kans kisaillaan kumpi ajaa pitemmän matkan tietyssä ajassa. Siin on semmonen kuntolaskurikin. Onko se huono vai tosi huono. F1 on paras. Ukolla on F4 ja mulla F3. VOITIN! Ja mä kun vaan OON täällä kotona. Ukko se raataa töissä joka päivä. Ei oo elämä reilua ei. Meillä on nyt kauhee härdelli täällä. On kaks siskoo ja veljenpoika käymässä. Veljenpoika uhkas olla koko tän päivän gorilla ja syödä banaaneita kokopäivän. Oma tyttö on (yllätys yllätys) prinsessa. Piti jo kaikille ilmottaa et mul on tämmönen päiväkirja sydeemi. Kirjota tänne nyt sitten salaisuuksia kun on koko suku lukemassa. Ei vaan, sukulaiset on ihania samanlailla ku lapsetki, kunhan ei oo omia. Ei vaan passaa synkinpiä salaisuuksia täällä laukoa. Tulee pian sanomista. Täytyypä laittaa yks kuva tänne. Kuvastaa mun oloa aika usein. Sitä kotiäidin ihanuutta.